(Vastahakoinen) fossiili päivittyy somekaudelle

Tämä piirrustussalkun kuva on Art Shopista.

Tunnustan, ettei tätä blogia olisi ellei se olisi kouluni, Salon Seudun Ammattiopiston, puolesta vaatimus. Blogin tarkoitus on dokumentoida oppimistani sisustussuunnittelun opinnoissa. Itse mieluummin tallettaisin harjoitukseni ihaniin pahvisiin kansioihin, joissa on silkkinaru sulkijana - kuten vaikka tuohon alapuolella näkyvään piirrustussalkkuun. Juuri skannaamani harjoitustyön puuväreillä värittämäni kalusteet näkyvät toki erilaisina paperilta kuin ruudulta katsottuna. Ja jopa se pahuksen ohut (eli rikkimenevä) skissipaperi tuntuu kivemmalta sormissa kuin läppärin näppis. 

No joo, tää nyt on ehkä itsestäänselvyyksien kirjoittamista, mutta myös ylistyspuhe arjen aistinautinnoille: miten silmä lepää eri tavoin katsoessa ruudun ulkopuolelle ja miltä eri materiaalit tuntuvat oikeasti - ei vain ruudulta katsottuina. Jatkan vielä hetken itsestäänselvyyksien laukomislinjalla ja totean, että aistien huomiointi on osa sisustussuunnittelua. Ja onneksi näin on! Tämä on yksi tärkeä tekijä mulle, miksi sisutaminen vetää puoleensa. Ja haa! Nyt tämä fossiili pystyy vetämään aasinsillan bloggaamisesta aistiesteettömään sisustamiseen ja ylipäätään siihen ajatukseen, että erilaiset fyysiset tilat osaltaan vaikuttavat erilaisten mielentilojen syntymiseen. 

Netistä löysin teille makupaloja edellä mainitsemistani teemoista. Tässä juttu aistiesteettömästi sisustetusta Talo Haltiattaresta, joka oli osa vuoden 2018 Porin Asuntomessuja. Huomion kiinnittäminen valaistukseen ja materiaalivalintoihin on osa aistiesteetöntä sisustustamista.  Habitaren tämän vuoden teemana on Mind Spaces. Teeman esittelysivuilla muun muassa mainitaan ajatus kodista mielentilana: eri huoneet palvelevat asukkaan eri tarpeita vahvistamalla haluttuja mielentiloja. 

Nämä ovat mua kiinnostavia teemoja sisustamisessa, joista saatan blogata tulevaisuudessa enemmän :o)